SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kakluuni (5)[1], murteellinen (6)

  1. (arkikieltä) kaakeliuuni

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑkluːni/
  • tavutus: kak‧luu‧ni

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kakluuni kakluunit
genetiivi kakluunin kakluunien
partitiivi kakluunia kakluuneja
akkusatiivi kakluuni;
kakluunin
kakluunit
sisäpaikallissijat
inessiivi kakluunissa kakluuneissa
elatiivi kakluunista kakluuneista
illatiivi kakluuniin kakluuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kakluunilla kakluuneilla
ablatiivi kakluunilta kakluuneilta
allatiivi kakluunille kakluuneille
muut sijamuodot
essiivi kakluunina kakluuneina
translatiivi kakluuniksi kakluuneiksi
abessiivi kakluunitta kakluuneitta
instruktiivi kakluunein
komitatiivi kakluuneine-
+ omistusliite
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kakluuni kakluunit
genetiivi kakluunin kakluunien
partitiivi kakluunia kakluuneja
akkusatiivi kakluuni;
kakluunin
kakluunit
sisäpaikallissijat
inessiivi kakluunissa kakluuneissa
elatiivi kakluunista kakluuneista
illatiivi kakluuniin kakluuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kakluunilla kakluuneilla
ablatiivi kakluunilta kakluuneilta
allatiivi kakluunille kakluuneille
muut sijamuodot
essiivi kakluunina kakluuneina
translatiivi kakluuniksi kakluuneiksi
abessiivi kakluunitta kakluuneitta
instruktiivi kakluunein
komitatiivi kakluuneine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

  • ruotsin sanasta kakelugn (’kaakeliuuni’)

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5