Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kaksiavioisuus (40)

  1. se, että on kaksiavioinen

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaksiavioisuus kaksiavioisuudet
genetiivi kaksiavioisuuden kaksiavioisuuksien
partitiivi kaksiavioisuutta kaksiavioisuuksia
akkusatiivi kaksiavioisuus;
kaksiavioisuuden
kaksiavioisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaksiavioisuudessa kaksiavioisuuksissa
elatiivi kaksiavioisuudesta kaksiavioisuuksista
illatiivi kaksiavioisuuteen kaksiavioisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaksiavioisuudella kaksiavioisuuksilla
ablatiivi kaksiavioisuudelta kaksiavioisuuksilta
allatiivi kaksiavioisuudelle kaksiavioisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kaksiavioisuutena kaksiavioisuuksina
translatiivi kaksiavioisuudeksi kaksiavioisuuksiksi
abessiivi kaksiavioisuudetta kaksiavioisuuksitta
instruktiivi kaksiavioisuuksin
komitatiivi kaksiavioisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaksiavioisuude-
vahva vartalo kaksiavioisuute-
konsonantti-
vartalo
kaksiavioisuut-

Etymologia muokkaa

sanan kaksiavioinen vartalosta kaksiaviois- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa