kaksinaamaisuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaksinaamaisuus (40)
- se, että on kaksinaamainen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaksinaamaisuus | kaksinaamaisuudet |
genetiivi | kaksinaamaisuuden | kaksinaamaisuuksien |
partitiivi | kaksinaamaisuutta | kaksinaamaisuuksia |
akkusatiivi | kaksinaamaisuus; kaksinaamaisuuden |
kaksinaamaisuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaksinaamaisuudessa | kaksinaamaisuuksissa |
elatiivi | kaksinaamaisuudesta | kaksinaamaisuuksista |
illatiivi | kaksinaamaisuuteen | kaksinaamaisuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaksinaamaisuudella | kaksinaamaisuuksilla |
ablatiivi | kaksinaamaisuudelta | kaksinaamaisuuksilta |
allatiivi | kaksinaamaisuudelle | kaksinaamaisuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaksinaamaisuutena | kaksinaamaisuuksina |
translatiivi | kaksinaamaisuudeksi | kaksinaamaisuuksiksi |
abessiivi | kaksinaamaisuudetta | kaksinaamaisuuksitta |
instruktiivi | – | kaksinaamaisuuksin |
komitatiivi | – | kaksinaamaisuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kaksinaamaisuude- | |
vahva vartalo | kaksinaamaisuute- | |
konsonantti- vartalo |
kaksinaamaisuut- |
Etymologia
muokkaasanan kaksinaamainen vartalosta kaksinaamais- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on kaksinaamainen
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kaksinaamaisuus Kielitoimiston sanakirjassa