kaljuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaljuus (40)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑljuːs/
- tavutus: kal‧juus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaljuus | kaljuudet |
genetiivi | kaljuuden | kaljuuksien |
partitiivi | kaljuutta | kaljuuksia |
akkusatiivi | kaljuus; kaljuuden |
kaljuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaljuudessa | kaljuuksissa |
elatiivi | kaljuudesta | kaljuuksista |
illatiivi | kaljuuteen | kaljuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaljuudella | kaljuuksilla |
ablatiivi | kaljuudelta | kaljuuksilta |
allatiivi | kaljuudelle | kaljuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaljuutena | kaljuuksina |
translatiivi | kaljuudeksi | kaljuuksiksi |
abessiivi | kaljuudetta | kaljuuksitta |
instruktiivi | – | kaljuuksin |
komitatiivi | – | kaljuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kaljuude- | |
vahva vartalo | kaljuute- | |
konsonantti- vartalo |
kaljuut- |
Etymologia
muokkaasanan kalju vartalosta kalj- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. kaljuus
Ks. kaljupäisyys |
Liittyvät sanat
muokkaahiuksettomuus, kaljuuntuminen, pälvikaljuisuus
Aiheesta muualla
muokkaa- kaljuus Kielitoimiston sanakirjassa