kalkatus

Suomi

Substantiivi

kalkatus (39)

kalkattaminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑlkɑt̪us/
tavutus: kal‧ka‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kalkatus	kalkatukset
genetiivi	kalkatuksen	kalkatusten kalkatuksien
partitiivi	kalkatusta	kalkatuksia
akkusatiivi	kalkatus; kalkatuksen	kalkatukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kalkatuksessa	kalkatuksissa
elatiivi	kalkatuksesta	kalkatuksista
illatiivi	kalkatukseen	kalkatuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kalkatuksella	kalkatuksilla
ablatiivi	kalkatukselta	kalkatuksilta
allatiivi	kalkatukselle	kalkatuksille
muut sijamuodot
essiivi	kalkatuksena	kalkatuksina
translatiivi	kalkatukseksi	kalkatuksiksi
abessiivi	kalkatuksetta	kalkatuksitta
instruktiivi	–	kalkatuksin
komitatiivi	–	kalkatuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kalkatukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kalkatus-

Etymologia

verbi kalkattaa (heikko vartalo kalkat|a-) + johdin -us

Käännökset

1. kalkattaminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kalkatus Kielitoimiston sanakirjassa