Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kalmannos (39)[1]

  1. (harvinainen) isänsä kuoleman jälkeen syntynyt lapsi
  2. (harvinainen) tekijän kuoleman jälkeen julkaistu teos

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑlmɑnːos/
  • tavutus: kal‧man‧nos

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kalmannos kalmannokset
genetiivi kalmannoksen kalmannosten
kalmannoksien
partitiivi kalmannosta kalmannoksia
akkusatiivi kalmannos;
kalmannoksen
kalmannokset
sisäpaikallissijat
inessiivi kalmannoksessa kalmannoksissa
elatiivi kalmannoksesta kalmannoksista
illatiivi kalmannokseen kalmannoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kalmannoksella kalmannoksilla
ablatiivi kalmannokselta kalmannoksilta
allatiivi kalmannokselle kalmannoksille
muut sijamuodot
essiivi kalmannoksena kalmannoksina
translatiivi kalmannokseksi kalmannoksiksi
abessiivi kalmannoksetta kalmannoksitta
instruktiivi kalmannoksin
komitatiivi kalmannoksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kalmannokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
kalmannos-

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39