kalvinta

Suomi

Substantiivi

kalvinta (9-J)

kalviminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑlʋint̪ɑ/
tavutus: kal‧vin‧ta

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kalvinta	kalvinnat
genetiivi	kalvinnan	kalvintojen (kalvintain)
partitiivi	kalvintaa	kalvintoja
akkusatiivi	kalvinta; kalvinnan	kalvinnat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kalvinnassa	kalvinnoissa
elatiivi	kalvinnasta	kalvinnoista
illatiivi	kalvintaan	kalvintoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kalvinnalla	kalvinnoilla
ablatiivi	kalvinnalta	kalvinnoilta
allatiivi	kalvinnalle	kalvinnoille
muut sijamuodot
essiivi	kalvintana	kalvintoina
translatiivi	kalvinnaksi	kalvinnoiksi
abessiivi	kalvinnatta	kalvinnoitta
instruktiivi	–	kalvinnoin
komitatiivi	–	kalvintoine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kalvinna-
vahva vartalo	kalvinta-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kalvia + johdin -nta

Käännökset

1. kalviminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kalvinta Kielitoimiston sanakirjassa