kammitsa
Suomi muokkaa
_(cropped).jpg)
Substantiivi muokkaa
kammitsa (13)
- hevosen tai muun kotieläimen etujalkoja yhdistävä nuora tai soljellinen hihna, joka estää eläimen karkaamisen
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kammitsa | kammitsat |
| genetiivi | kammitsan | kammitsoiden kammitsoitten kammitsojen (kammitsain) |
| partitiivi | kammitsaa | kammitsoita kammitsoja |
| akkusatiivi | kammitsa; kammitsan |
kammitsat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kammitsassa | kammitsoissa |
| elatiivi | kammitsasta | kammitsoista |
| illatiivi | kammitsaan | kammitsoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kammitsalla | kammitsoilla |
| ablatiivi | kammitsalta | kammitsoilta |
| allatiivi | kammitsalle | kammitsoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kammitsana | kammitsoina |
| translatiivi | kammitsaksi | kammitsoiksi |
| abessiivi | kammitsatta | kammitsoitta |
| instruktiivi | – | kammitsoin |
| komitatiivi | – | kammitsoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kammitsa- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia muokkaa
Käännökset muokkaa
1. etujalkoja yhdistävä nuora tai hihna
|
|
Liittyvät sanat muokkaa
Johdokset muokkaa
- verbit: kammitsoida
Viitteet muokkaa
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 342. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.