kandela
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakandela (12)
- valon intensiteetin eli valon voimakkuuden eli valovoiman SI-järjestelmän mukainen yksikkö. Tunnus cd.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑndelɑ/
- tavutus: kan‧de‧la
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kandela | kandelat |
genetiivi | kandelan | kandeloiden kandeloitten (kandelain) |
partitiivi | kandelaa | kandeloita |
akkusatiivi | kandela; kandelan |
kandelat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kandelassa | kandeloissa |
elatiivi | kandelasta | kandeloista |
illatiivi | kandelaan | kandeloihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kandelalla | kandeloilla |
ablatiivi | kandelalta | kandeloilta |
allatiivi | kandelalle | kandeloille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kandelana | kandeloina |
translatiivi | kandelaksi | kandeloiksi |
abessiivi | kandelatta | kandeloitta |
instruktiivi | – | kandeloin |
komitatiivi | – | kandeloine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kandela- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaaTurkki
muokkaaSubstantiivi
muokkaakandela -sı