kandela
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakandela (12)
- valon intensiteetin eli valon voimakkuuden eli valovoiman SI-järjestelmän mukainen yksikkö. Tunnus cd.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑndelɑ/
- tavutus: kan‧de‧la
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kandela | kandelat |
| genetiivi | kandelan | kandeloiden kandeloitten (kandelain) |
| partitiivi | kandelaa | kandeloita |
| akkusatiivi | kandela; kandelan |
kandelat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kandelassa | kandeloissa |
| elatiivi | kandelasta | kandeloista |
| illatiivi | kandelaan | kandeloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kandelalla | kandeloilla |
| ablatiivi | kandelalta | kandeloilta |
| allatiivi | kandelalle | kandeloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kandelana | kandeloina |
| translatiivi | kandelaksi | kandeloiksi |
| abessiivi | kandelatta | kandeloitta |
| instruktiivi | – | kandeloin |
| komitatiivi | – | kandeloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kandela- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |