Wikipedia
Katso artikkeli Kandela Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

kandela (12)

  1. valon intensiteetin eli valon voimakkuuden eli valovoiman SI-järjestelmän mukainen yksikkö. Tunnus cd.

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑndelɑ/
  • tavutus: kan‧de‧la

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kandela kandelat
genetiivi kandelan kandeloiden
kandeloitten
(kandelain)
partitiivi kandelaa kandeloita
akkusatiivi kandela;
kandelan
kandelat
sisäpaikallissijat
inessiivi kandelassa kandeloissa
elatiivi kandelasta kandeloista
illatiivi kandelaan kandeloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kandelalla kandeloilla
ablatiivi kandelalta kandeloilta
allatiivi kandelalle kandeloille
muut sijamuodot
essiivi kandelana kandeloina
translatiivi kandelaksi kandeloiksi
abessiivi kandelatta kandeloitta
instruktiivi kandeloin
komitatiivi kandeloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kandela-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Turkki muokkaa

Substantiivi muokkaa

kandela -sı

  1. kynttilä

Liittyvät sanat muokkaa