Substantiivi

muokkaa

kanisteri (6)[1]

  1. melko kookas ja usein kulmikas säiliö nesteille kuten polttoaineelle

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑnisˌt̪eri/
  • tavutus: ka‧nis‧te‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kanisteri kanisterit
genetiivi kanisterin kanisterien
kanistereiden
kanistereitten
partitiivi kanisteria kanistereita
kanistereja
akkusatiivi kanisteri;
kanisterin
kanisterit
sisäpaikallissijat
inessiivi kanisterissa kanistereissa
elatiivi kanisterista kanistereista
illatiivi kanisteriin kanistereihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kanisterilla kanistereilla
ablatiivi kanisterilta kanistereilta
allatiivi kanisterille kanistereille
muut sijamuodot
essiivi kanisterina kanistereina
translatiivi kanisteriksi kanistereiksi
abessiivi kanisteritta kanistereitta
instruktiivi kanisterein
komitatiivi kanistereine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kanisteri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • latinan sanasta canistrum (’punottu kori’) luultavasti saksan sanan Kanister kautta

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

peltikanisteri, pirtukanisteri, öljykanisteri

Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6