SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kannatin (33-C)[1]

  1. se, minkä varassa jokin pysyy, on koholla tai paikoillaan, estyy kaatumasta tai putoamasta

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑnnɑt̪in/
  • tavutus: kan‧na‧tin

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kannatin kannattimet
genetiivi kannattimen kannattimien
kannatinten
partitiivi kannatinta kannattimia
akkusatiivi kannatin;
kannattimen
kannattimet
sisäpaikallissijat
inessiivi kannattimessa kannattimissa
elatiivi kannattimesta kannattimista
illatiivi kannattimeen kannattimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kannattimella kannattimilla
ablatiivi kannattimelta kannattimilta
allatiivi kannattimelle kannattimille
muut sijamuodot
essiivi kannattimena
(kannatinna)
kannattimina
translatiivi kannattimeksi kannattimiksi
abessiivi kannattimetta kannattimitta
instruktiivi kannattimin
komitatiivi kannattimine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

SynonyymitMuokkaa
YhdyssanatMuokkaa

kannatinpalkki, kannatinpylväs

Aiheesta muuallaMuokkaa

VerbiMuokkaa

kannatin

  1. (taivutusmuoto) yksikön 1. persoona, imperfekti sanasta kannattaa
    Minä kannatin toista vaihtoehtoa.

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-C