kanotoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakanotoiminen (38)
- teonnimi verbistä kanotoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kanotoiminen | kanotoimiset |
genetiivi | kanotoimisen | kanotoimisten kanotoimisien |
partitiivi | kanotoimista | kanotoimisia |
akkusatiivi | kanotoiminen; kanotoimisen |
kanotoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kanotoimisessa | kanotoimisissa |
elatiivi | kanotoimisesta | kanotoimisista |
illatiivi | kanotoimiseen | kanotoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kanotoimisella | kanotoimisilla |
ablatiivi | kanotoimiselta | kanotoimisilta |
allatiivi | kanotoimiselle | kanotoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kanotoimisena (kanotoimisna) |
kanotoimisina |
translatiivi | kanotoimiseksi | kanotoimisiksi |
abessiivi | kanotoimisetta | kanotoimisitta |
instruktiivi | – | kanotoimisin |
komitatiivi | – | kanotoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kanotoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kanotoimis- |