kansantajuisuus

Suomi

Substantiivi

kansantajuisuus (40)

se, että on kansantajuinen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kansantajuisuus	kansantajuisuudet
genetiivi	kansantajuisuuden	kansantajuisuuksien
partitiivi	kansantajuisuutta	kansantajuisuuksia
akkusatiivi	kansantajuisuus; kansantajuisuuden	kansantajuisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kansantajuisuudessa	kansantajuisuuksissa
elatiivi	kansantajuisuudesta	kansantajuisuuksista
illatiivi	kansantajuisuuteen	kansantajuisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kansantajuisuudella	kansantajuisuuksilla
ablatiivi	kansantajuisuudelta	kansantajuisuuksilta
allatiivi	kansantajuisuudelle	kansantajuisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	kansantajuisuutena	kansantajuisuuksina
translatiivi	kansantajuisuudeksi	kansantajuisuuksiksi
abessiivi	kansantajuisuudetta	kansantajuisuuksitta
instruktiivi	–	kansantajuisuuksin
komitatiivi	–	kansantajuisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kansantajuisuude-
vahva vartalo	kansantajuisuute-
konsonantti- vartalo	kansantajuisuut-

Etymologia

sanan kansantajuinen vartalosta kansantajuis- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on kansantajuinen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kansantajuisuus Kielitoimiston sanakirjassa