kansitus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
kansitus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈkɑnsit̪us/
- tavutus: kan‧si‧tus
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kansitus | kansitukset |
| genetiivi | kansituksen | kansitusten kansituksien |
| partitiivi | kansitusta | kansituksia |
| akkusatiivi | kansitus; kansituksen |
kansitukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kansituksessa | kansituksissa |
| elatiivi | kansituksesta | kansituksista |
| illatiivi | kansitukseen | kansituksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kansituksella | kansituksilla |
| ablatiivi | kansitukselta | kansituksilta |
| allatiivi | kansitukselle | kansituksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kansituksena | kansituksina |
| translatiivi | kansitukseksi | kansituksiksi |
| abessiivi | kansituksetta | kansituksitta |
| instruktiivi | – | kansituksin |
| komitatiivi | – | kansituksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kansitukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kansitus- | |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä kansittaa (kansit- + -us)
Käännökset muokkaa
1. kansittaminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- kansitus Kielitoimiston sanakirjassa