kansleri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakansleri (6)
- eräiden hallintovirkamiesten nimitys
- Saksan ja Itävallan pääministerin nimitys
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑnsleri/
- tavutus: kans‧le‧ri
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kansleri | kanslerit |
| genetiivi | kanslerin | kanslerien kanslereiden kanslereitten |
| partitiivi | kansleria | kanslereita kanslereja |
| akkusatiivi | kansleri; kanslerin |
kanslerit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kanslerissa | kanslereissa |
| elatiivi | kanslerista | kanslereista |
| illatiivi | kansleriin | kanslereihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kanslerilla | kanslereilla |
| ablatiivi | kanslerilta | kanslereilta |
| allatiivi | kanslerille | kanslereille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kanslerina | kanslereina |
| translatiivi | kansleriksi | kanslereiksi |
| abessiivi | kansleritta | kanslereitta |
| instruktiivi | – | kanslerein |
| komitatiivi | – | kanslereine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kansleri- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaa1. eräiden hallintovirkamiesten nimitys
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaliittokansleri, oikeuskansleri
Aiheesta muualla
muokkaa- kansleri Kielitoimiston sanakirjassa