kansoittaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakansoittaminen (38)
- henkilöiden sijoitteleminen tai määrän lisääminen
- Virkojen kansoittaminen samanmielisillä johtaa yhteiskuntasuhteiden vääristymiseen.
- Tehtävien kansoittaminen on hoitunut itsestään.
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kansoittaminen | kansoittamiset |
| genetiivi | kansoittamisen | kansoittamisten kansoittamisien |
| partitiivi | kansoittamista | kansoittamisia |
| akkusatiivi | kansoittaminen; kansoittamisen |
kansoittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kansoittamisessa | kansoittamisissa |
| elatiivi | kansoittamisesta | kansoittamisista |
| illatiivi | kansoittamiseen | kansoittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kansoittamisella | kansoittamisilla |
| ablatiivi | kansoittamiselta | kansoittamisilta |
| allatiivi | kansoittamiselle | kansoittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kansoittamisena (kansoittamisna) |
kansoittamisina |
| translatiivi | kansoittamiseksi | kansoittamisiksi |
| abessiivi | kansoittamisetta | kansoittamisitta |
| instruktiivi | – | kansoittamisin |
| komitatiivi | – | kansoittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kansoittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kansoittamis- | |
Etymologia
muokkaa- kansoittaa-verbistä muodostettu teonnimi
Käännökset
muokkaa1. henkilöiden sijoitteleminen tai määrän lisääminen
|