kanttarelli
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakanttarelli (5)
- (arkikieltä) keltavahvero
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑnt̪ːɑˌrelːi/
- tavutus: kant‧ta‧rel‧li
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kanttarelli | kanttarellit |
| genetiivi | kanttarellin | kanttarellien (kanttarellein) |
| partitiivi | kanttarellia | kanttarelleja |
| akkusatiivi | kanttarelli; kanttarellin |
kanttarellit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kanttarellissa | kanttarelleissa |
| elatiivi | kanttarellista | kanttarelleista |
| illatiivi | kanttarelliin | kanttarelleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kanttarellilla | kanttarelleilla |
| ablatiivi | kanttarellilta | kanttarelleilta |
| allatiivi | kanttarellille | kanttarelleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kanttarellina | kanttarelleina |
| translatiivi | kanttarelliksi | kanttarelleiksi |
| abessiivi | kanttarellitta | kanttarelleitta |
| instruktiivi | – | kanttarellein |
| komitatiivi | – | kanttarelleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kanttarelli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
muokkaa- kanttarelli Kielitoimiston sanakirjassa