kapeus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- se, että on kapea
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑpeus/ tai /ˈkɑpeu̯s/
- tavutus: ka‧pe‧us / ka‧peus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kapeus | kapeudet |
genetiivi | kapeuden | kapeuksien |
partitiivi | kapeutta | kapeuksia |
akkusatiivi | kapeus; kapeuden |
kapeudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kapeudessa | kapeuksissa |
elatiivi | kapeudesta | kapeuksista |
illatiivi | kapeuteen | kapeuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kapeudella | kapeuksilla |
ablatiivi | kapeudelta | kapeuksilta |
allatiivi | kapeudelle | kapeuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kapeutena | kapeuksina |
translatiivi | kapeudeksi | kapeuksiksi |
abessiivi | kapeudetta | kapeuksitta |
instruktiivi | – | kapeuksin |
komitatiivi | – | kapeuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kapeude- | |
vahva vartalo | kapeute- | |
konsonantti- vartalo |
kapeut- |
Etymologia
muokkaasanan kapea vartalosta kape- ja suffiksista -us
Käännökset
muokkaa1. se, että on kapea
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kapeus Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40