kapiainen

Katso myös: Kapiainen

Suomi

Substantiivi

kapiainen (38)

(arkikieltä) armeijan kantahenkilökuntaan kuuluva henkilö

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑpiˌɑi̯nen/
tavutus: ka‧pi‧ai‧nen

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kapiainen	kapiaiset
genetiivi	kapiaisen	kapiaisten kapiaisien
partitiivi	kapiaista	kapiaisia
akkusatiivi	kapiainen; kapiaisen	kapiaiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	kapiaisessa	kapiaisissa
elatiivi	kapiaisesta	kapiaisista
illatiivi	kapiaiseen	kapiaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kapiaisella	kapiaisilla
ablatiivi	kapiaiselta	kapiaisilta
allatiivi	kapiaiselle	kapiaisille
muut sijamuodot
essiivi	kapiaisena (kapiaisna)	kapiaisina
translatiivi	kapiaiseksi	kapiaisiksi
abessiivi	kapiaisetta	kapiaisitta
instruktiivi	–	kapiaisin
komitatiivi	–	kapiaisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kapiaise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	kapiais-

Liittyvät sanat

Synonyymit

kapitulantti, kapiukko, skappari

Aiheesta muualla

kapiainen Kielitoimiston sanakirjassa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kapiainen&oldid=4308260”