kapiseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakapiseminen (38)
- teonnimi verbistä kapista
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kapiseminen | kapisemiset |
| genetiivi | kapisemisen | kapisemisten kapisemisien |
| partitiivi | kapisemista | kapisemisia |
| akkusatiivi | kapiseminen; kapisemisen |
kapisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kapisemisessa | kapisemisissa |
| elatiivi | kapisemisesta | kapisemisista |
| illatiivi | kapisemiseen | kapisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kapisemisella | kapisemisilla |
| ablatiivi | kapisemiselta | kapisemisilta |
| allatiivi | kapisemiselle | kapisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kapisemisena (kapisemisna) |
kapisemisina |
| translatiivi | kapisemiseksi | kapisemisiksi |
| abessiivi | kapisemisetta | kapisemisitta |
| instruktiivi | – | kapisemisin |
| komitatiivi | – | kapisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kapisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kapisemis- | |