Katso artikkeli Kapokki Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Kapokkia

Substantiivi

muokkaa

kapokki (5-A)[1]

  1. eräiden trooppisten puiden (vars. Ceiba) hedelmistä saatava kasvivilla

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑpokːi/
  • tavutus: ka‧pok‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kapokki kapokit
genetiivi kapokin kapokkien
(kapokkein)
partitiivi kapokkia kapokkeja
akkusatiivi kapokki;
kapokin
kapokit
sisäpaikallissijat
inessiivi kapokissa kapokeissa
elatiivi kapokista kapokeista
illatiivi kapokkiin kapokkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kapokilla kapokeilla
ablatiivi kapokilta kapokeilta
allatiivi kapokille kapokeille
muut sijamuodot
essiivi kapokkina kapokkeina
translatiivi kapokiksi kapokeiksi
abessiivi kapokitta kapokeitta
instruktiivi kapokein
komitatiivi kapokkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kapoki-
vahva vartalo kapokki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

<< malaijin kāpoq tai jaavan kapuk[2]

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

villa

Yhdyssanat
muokkaa

kapokkipuu

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kapokki Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A
  2. Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.