kapuava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kavuta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kapuava kapuavat
genetiivi kapuavan kapuavien
(kapuavain)
partitiivi kapuavaa kapuavia
akkusatiivi kapuava; kapuavan kapuavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kapuavassa kapuavissa
elatiivi kapuavasta kapuavista
illatiivi kapuavaan kapuaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kapuavalla kapuavilla
ablatiivi kapuavalta kapuavilta
allatiivi kapuavalle kapuaville
muut sijamuodot
essiivi kapuavana kapuavina
translatiivi kapuavaksi kapuaviksi
abessiivi kapuavatta kapuavitta
instruktiivi kapuavin
komitatiivi kapuavine