karabiini
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakarabiini (5)
- sama kuin karbiini
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑrɑˌbiːni/
- tavutus: ka‧ra‧bii‧ni
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karabiini | karabiinit |
genetiivi | karabiinin | karabiinien (karabiinein) |
partitiivi | karabiinia | karabiineja |
akkusatiivi | karabiini; karabiinin |
karabiinit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karabiinissa | karabiineissa |
elatiivi | karabiinista | karabiineista |
illatiivi | karabiiniin | karabiineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karabiinilla | karabiineilla |
ablatiivi | karabiinilta | karabiineilta |
allatiivi | karabiinille | karabiineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karabiinina | karabiineina |
translatiivi | karabiiniksi | karabiineiksi |
abessiivi | karabiinitta | karabiineitta |
instruktiivi | – | karabiinein |
komitatiivi | – | karabiineine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | karabiini- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- karabiini Kielitoimiston sanakirjassa