Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

karhuaja (10)

  1. henkilö, yritys tms., joka karhuaa laskua

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑrhuˌɑjɑ/
  • tavutus: kar‧hu‧a‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karhuaja karhuajat
genetiivi karhuajan karhuajien
(karhuajain)
partitiivi karhuajaa karhuajia
akkusatiivi karhuaja;
karhuajan
karhuajat
sisäpaikallissijat
inessiivi karhuajassa karhuajissa
elatiivi karhuajasta karhuajista
illatiivi karhuajaan karhuajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karhuajalla karhuajilla
ablatiivi karhuajalta karhuajilta
allatiivi karhuajalle karhuajille
muut sijamuodot
essiivi karhuajana karhuajina
translatiivi karhuajaksi karhuajiksi
abessiivi karhuajatta karhuajitta
instruktiivi karhuajin
komitatiivi karhuajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karhuaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa