karikoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakarikoiminen (38)
- teonnimi verbistä karikoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karikoiminen | karikoimiset |
| genetiivi | karikoimisen | karikoimisten karikoimisien |
| partitiivi | karikoimista | karikoimisia |
| akkusatiivi | karikoiminen; karikoimisen |
karikoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karikoimisessa | karikoimisissa |
| elatiivi | karikoimisesta | karikoimisista |
| illatiivi | karikoimiseen | karikoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karikoimisella | karikoimisilla |
| ablatiivi | karikoimiselta | karikoimisilta |
| allatiivi | karikoimiselle | karikoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karikoimisena (karikoimisna) |
karikoimisina |
| translatiivi | karikoimiseksi | karikoimisiksi |
| abessiivi | karikoimisetta | karikoimisitta |
| instruktiivi | – | karikoimisin |
| komitatiivi | – | karikoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karikoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
karikoimis- | |