karisteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaristeleminen (38)
- teonnimi verbistä karistella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karisteleminen | karistelemiset |
genetiivi | karistelemisen | karistelemisten karistelemisien |
partitiivi | karistelemista | karistelemisia |
akkusatiivi | karisteleminen; karistelemisen |
karistelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karistelemisessa | karistelemisissa |
elatiivi | karistelemisesta | karistelemisista |
illatiivi | karistelemiseen | karistelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karistelemisella | karistelemisilla |
ablatiivi | karistelemiselta | karistelemisilta |
allatiivi | karistelemiselle | karistelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karistelemisena (karistelemisna) |
karistelemisina |
translatiivi | karistelemiseksi | karistelemisiksi |
abessiivi | karistelemisetta | karistelemisitta |
instruktiivi | – | karistelemisin |
komitatiivi | – | karistelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | karistelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
karistelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi karistella + johdin -minen