Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

karistus (39)

  1. karistaminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑrist̪us/
  • tavutus: ka‧ris‧tus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karistus karistukset
genetiivi karistuksen karistusten
karistuksien
partitiivi karistusta karistuksia
akkusatiivi karistus;
karistuksen
karistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi karistuksessa karistuksissa
elatiivi karistuksesta karistuksista
illatiivi karistukseen karistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karistuksella karistuksilla
ablatiivi karistukselta karistuksilta
allatiivi karistukselle karistuksille
muut sijamuodot
essiivi karistuksena karistuksina
translatiivi karistukseksi karistuksiksi
abessiivi karistuksetta karistuksitta
instruktiivi karistuksin
komitatiivi karistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
karistus-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä karistaa (karist- + -us)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viro muokkaa

Substantiivi muokkaa

karistus (gen karistuse, part karistust)

  1. rangaistus
    kehaline karistus – ruumiillinen rangaistus

Taivutus muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Synonyymit muokkaa
  • (etenkin ruumiillinen t. kuolemanrangaistus) nuhtlus
Yhdyssanat muokkaa

halduskaristus, karistustöö, kriminaalkaristus, peksukaristus, vanglakaristus

Aiheesta muualla muokkaa