karjahteleva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakarjahteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä karjahdella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karjahteleva | karjahtelevat |
| genetiivi | karjahtelevan | karjahtelevien (karjahtelevain) |
| partitiivi | karjahtelevaa | karjahtelevia |
| akkusatiivi | karjahteleva; karjahtelevan | karjahtelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karjahtelevassa | karjahtelevissa |
| elatiivi | karjahtelevasta | karjahtelevista |
| illatiivi | karjahtelevaan | karjahteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karjahtelevalla | karjahtelevilla |
| ablatiivi | karjahtelevalta | karjahtelevilta |
| allatiivi | karjahtelevalle | karjahteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karjahtelevana | karjahtelevina |
| translatiivi | karjahtelevaksi | karjahteleviksi |
| abessiivi | karjahtelevatta | karjahtelevitta |
| instruktiivi | – | karjahtelevin |
| komitatiivi | – | karjahtelevine |