karjakko
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- karjanhoitaja
- Maija oli koulunkäynyt karjakko.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑrjɑkːo/
- tavutus: kar‧jak‧ko
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karjakko | karjakot |
genetiivi | karjakon | karjakoiden karjakoitten karjakkojen |
partitiivi | karjakkoa | karjakkoja karjakoita |
akkusatiivi | karjakko; karjakon |
karjakot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karjakossa | karjakoissa |
elatiivi | karjakosta | karjakoista |
illatiivi | karjakkoon | karjakkoihin karjakoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karjakolla | karjakoilla |
ablatiivi | karjakolta | karjakoilta |
allatiivi | karjakolle | karjakoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karjakkona | karjakkoina karjakoina |
translatiivi | karjakoksi | karjakoiksi |
abessiivi | karjakotta | karjakoitta |
instruktiivi | – | karjakoin |
komitatiivi | – | karjakkoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | karjako- | |
vahva vartalo | karjakko- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. karjanhoitaja
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakarjakkokoulu, mieskarjakko, naiskarjakko, tarkastuskarjakko
Aiheesta muualla
muokkaa- karjakko Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 4-A