karjalaisuus

Suomi

Substantiivi

karjalaisuus (40)

se, että on karjalainen

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑrjɑˌlɑi̯suːs/
tavutus: kar‧ja‧lai‧suus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	karjalaisuus	karjalaisuudet
genetiivi	karjalaisuuden	karjalaisuuksien
partitiivi	karjalaisuutta	karjalaisuuksia
akkusatiivi	karjalaisuus; karjalaisuuden	karjalaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	karjalaisuudessa	karjalaisuuksissa
elatiivi	karjalaisuudesta	karjalaisuuksista
illatiivi	karjalaisuuteen	karjalaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	karjalaisuudella	karjalaisuuksilla
ablatiivi	karjalaisuudelta	karjalaisuuksilta
allatiivi	karjalaisuudelle	karjalaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi	karjalaisuutena	karjalaisuuksina
translatiivi	karjalaisuudeksi	karjalaisuuksiksi
abessiivi	karjalaisuudetta	karjalaisuuksitta
instruktiivi	–	karjalaisuuksin
komitatiivi	–	karjalaisuuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	karjalaisuude-
vahva vartalo	karjalaisuute-
konsonantti- vartalo	karjalaisuut-

Etymologia

sanan karjalainen vartalosta karjalais- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on karjalainen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

karjalaisuus Kielitoimiston sanakirjassa