karrikointi
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑrːiˌkoi̯nt̪i/
- tavutus: kar‧ri‧koin‧ti
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karrikointi | karrikoinnit |
genetiivi | karrikoinnin | karrikointien (karrikointein) |
partitiivi | karrikointia | karrikointeja |
akkusatiivi | karrikointi; karrikoinnin |
karrikoinnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karrikoinnissa | karrikoinneissa |
elatiivi | karrikoinnista | karrikoinneista |
illatiivi | karrikointiin | karrikointeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karrikoinnilla | karrikoinneilla |
ablatiivi | karrikoinnilta | karrikoinneilta |
allatiivi | karrikoinnille | karrikoinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karrikointina | karrikointeina |
translatiivi | karrikoinniksi | karrikoinneiksi |
abessiivi | karrikoinnitta | karrikoinneitta |
instruktiivi | – | karrikoinnein |
komitatiivi | – | karrikointeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | karrikoinni- | |
vahva vartalo | karrikointi- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaa- verbi karrikoida + johdin -nti
Käännökset
muokkaa1. karrikoiminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- karrikointi Kielitoimiston sanakirjassa