Substantiivi

muokkaa

karrikointi (5-J)

  1. karrikoiminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑrːiˌkoi̯nt̪i/
  • tavutus: kar‧ri‧koin‧ti

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karrikointi karrikoinnit
genetiivi karrikoinnin karrikointien
(karrikointein)
partitiivi karrikointia karrikointeja
akkusatiivi karrikointi;
karrikoinnin
karrikoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi karrikoinnissa karrikoinneissa
elatiivi karrikoinnista karrikoinneista
illatiivi karrikointiin karrikointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karrikoinnilla karrikoinneilla
ablatiivi karrikoinnilta karrikoinneilta
allatiivi karrikoinnille karrikoinneille
muut sijamuodot
essiivi karrikointina karrikointeina
translatiivi karrikoinniksi karrikoinneiksi
abessiivi karrikoinnitta karrikoinneitta
instruktiivi karrikoinnein
komitatiivi karrikointeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo karrikoinni-
vahva vartalo karrikointi-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa