karstaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakarstaaminen (38)
- teonnimi verbistä karstata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | karstaaminen | karstaamiset |
genetiivi | karstaamisen | karstaamisten karstaamisien |
partitiivi | karstaamista | karstaamisia |
akkusatiivi | karstaaminen; karstaamisen |
karstaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | karstaamisessa | karstaamisissa |
elatiivi | karstaamisesta | karstaamisista |
illatiivi | karstaamiseen | karstaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | karstaamisella | karstaamisilla |
ablatiivi | karstaamiselta | karstaamisilta |
allatiivi | karstaamiselle | karstaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | karstaamisena (karstaamisna) |
karstaamisina |
translatiivi | karstaamiseksi | karstaamisiksi |
abessiivi | karstaamisetta | karstaamisitta |
instruktiivi | – | karstaamisin |
komitatiivi | – | karstaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | karstaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
karstaamis- |