kartutus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakartutus (39)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑrt̪ut̪us/
- tavutus: kar‧tu‧tus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kartutus | kartutukset |
genetiivi | kartutuksen | kartutusten kartutuksien |
partitiivi | kartutusta | kartutuksia |
akkusatiivi | kartutus; kartutuksen |
kartutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kartutuksessa | kartutuksissa |
elatiivi | kartutuksesta | kartutuksista |
illatiivi | kartutukseen | kartutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kartutuksella | kartutuksilla |
ablatiivi | kartutukselta | kartutuksilta |
allatiivi | kartutukselle | kartutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kartutuksena | kartutuksina |
translatiivi | kartutukseksi | kartutuksiksi |
abessiivi | kartutuksetta | kartutuksitta |
instruktiivi | – | kartutuksin |
komitatiivi | – | kartutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kartutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kartutus- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kartuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- kartutus Kielitoimiston sanakirjassa