Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

karvaisuus (40)

  1. se, että on karvainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑrʋɑi̯suːs/
  • tavutus: kar‧vai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karvaisuus karvaisuudet
genetiivi karvaisuuden karvaisuuksien
partitiivi karvaisuutta karvaisuuksia
akkusatiivi karvaisuus;
karvaisuuden
karvaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi karvaisuudessa karvaisuuksissa
elatiivi karvaisuudesta karvaisuuksista
illatiivi karvaisuuteen karvaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi karvaisuudella karvaisuuksilla
ablatiivi karvaisuudelta karvaisuuksilta
allatiivi karvaisuudelle karvaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi karvaisuutena karvaisuuksina
translatiivi karvaisuudeksi karvaisuuksiksi
abessiivi karvaisuudetta karvaisuuksitta
instruktiivi karvaisuuksin
komitatiivi karvaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo karvaisuude-
vahva vartalo karvaisuute-
konsonantti-
vartalo
karvaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan karvainen vartalosta karvais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa