Substantiivi

muokkaa

karvastelu (2)

  1. karvasteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑrʋɑsˌt̪elu/
  • tavutus: kar‧vas‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi karvastelu karvastelut
genetiivi karvastelun karvastelujen
karvasteluiden
karvasteluitten
partitiivi karvastelua karvasteluita
karvasteluja
akkusatiivi karvastelu;
karvastelun
karvastelut
sisäpaikallissijat
inessiivi karvastelussa karvasteluissa
elatiivi karvastelusta karvasteluista
illatiivi karvasteluun karvasteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi karvastelulla karvasteluilla
ablatiivi karvastelulta karvasteluilta
allatiivi karvastelulle karvasteluille
muut sijamuodot
essiivi karvasteluna karvasteluina
translatiivi karvasteluksi karvasteluiksi
abessiivi karvastelutta karvasteluitta
instruktiivi karvasteluin
komitatiivi karvasteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo karvastelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa