Katso artikkeli Kasakka Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kasakka (14-A)[1]

  1. sotilaallisesti järjestäytynyt kansanryhmä Venäjällä ja Ukrainassa
  2. (murteellinen) päiväläinen, tilapäinen apulainen[2]

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑsɑkːɑ/
  • tavutus: ka‧sak‧ka

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kasakka kasakat
genetiivi kasakan kasakoiden
kasakoitten
kasakkojen
(kasakkain)
partitiivi kasakkaa kasakoita
kasakkoja
akkusatiivi kasakka;
kasakan
kasakat
sisäpaikallissijat
inessiivi kasakassa kasakoissa
elatiivi kasakasta kasakoista
illatiivi kasakkaan kasakkoihin
kasakoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kasakalla kasakoilla
ablatiivi kasakalta kasakoilta
allatiivi kasakalle kasakoille
muut sijamuodot
essiivi kasakkana kasakkoina
kasakoina
translatiivi kasakaksi kasakoiksi
abessiivi kasakatta kasakoitta
instruktiivi kasakoin
komitatiivi kasakoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kasaka-
vahva vartalo kasakka-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

venäjän kielen казак (kazák) < turkin kielen qazaq ('nomadi, seikkailija')

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kasakkahyppy, kasakkajoukko, kasakkalakki, kasakkapaita, kasakkapäällikkö, kasakkatanssi

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kasakka Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 14-A
  2. Kaarina, Turtia: Sivistyssanat, s. 459. Otava, 2001, ISBN 951-1-13353-5