Wikipedia
Katso artikkeli Kassaatio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kassaatio (3)

  1. ulkoilmasoittoon tarkoitettu sävellystyyppi, joka kukoisti 1700-luvun jälkipuoliskolla erityisesti Itävallassa

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kassaatio kassaatiot
genetiivi kassaation kassaatioiden
kassaatioitten
partitiivi kassaatiota kassaatioita
akkusatiivi kassaatio;
kassaation
kassaatiot
sisäpaikallissijat
inessiivi kassaatiossa kassaatioissa
elatiivi kassaatiosta kassaatioista
illatiivi kassaatioon kassaatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kassaatiolla kassaatioilla
ablatiivi kassaatiolta kassaatioilta
allatiivi kassaatiolle kassaatioille
muut sijamuodot
essiivi kassaationa kassaatioina
translatiivi kassaatioksi kassaatioiksi
abessiivi kassaatiotta kassaatioitta
instruktiivi kassaatioin
komitatiivi kassaatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kassaatio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa