Wikipedia
Katso artikkeli Kateus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

kateus (40)[1]

  1. se, että on kateellinen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑt̪eus/ tai /ˈkɑt̪eu̯s/
  • tavutus: ka‧te‧us / ka‧teus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kateus kateudet
genetiivi kateuden kateuksien
partitiivi kateutta kateuksia
akkusatiivi kateus;
kateuden
kateudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kateudessa kateuksissa
elatiivi kateudesta kateuksista
illatiivi kateuteen kateuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kateudella kateuksilla
ablatiivi kateudelta kateuksilta
allatiivi kateudelle kateuksille
muut sijamuodot
essiivi kateutena kateuksina
translatiivi kateudeksi kateuksiksi
abessiivi kateudetta kateuksitta
instruktiivi kateuksin
komitatiivi kateuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kateude-
vahva vartalo kateute-
konsonantti-
vartalo
kateut-

Etymologia

muokkaa

sanan kade vartalosta kate- ja suffiksista -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

ammattikateus, naapurikateus, peniskateus, sisarkateus, sisaruskateus

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kateus Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 580, 748, 1132, 3733 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40