Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

katkoja (10)

  1. henkilö, joka katkoo
  2. (tekniikka) polttomoottorissa virranjakajan osa, joka säätelee sytytyspuolan ja sytytystulppien välistä kontaktia

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈkɑt̪kojɑ/
  • tavutus: kat‧ko‧ja

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katkoja katkojat
genetiivi katkojan katkojien
(katkojain)
partitiivi katkojaa katkojia
akkusatiivi katkoja;
katkojan
katkojat
sisäpaikallissijat
inessiivi katkojassa katkojissa
elatiivi katkojasta katkojista
illatiivi katkojaan katkojiin
ulkopaikallissijat
adessiivi katkojalla katkojilla
ablatiivi katkojalta katkojilta
allatiivi katkojalle katkojille
muut sijamuodot
essiivi katkojana katkojina
translatiivi katkojaksi katkojiksi
abessiivi katkojatta katkojitta
instruktiivi katkojin
komitatiivi katkojine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo katkoja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Substantiivi muokkaa

katkoja

  1. (taivutusmuoto) monikon partitiivimuoto sanasta katko

Aiheesta muualla muokkaa

  • katkoja Kielitoimiston sanakirjassa