katolilainen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakatolilainen (38)
- suurimman kristillisen kirkkokunnan, katolisen kirkon, jäsen; katolista oppia noudattava henkilö
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | katolilainen | katolilaiset |
genetiivi | katolilaisen | katolilaisten katolilaisien |
partitiivi | katolilaista | katolilaisia |
akkusatiivi | katolilainen; katolilaisen |
katolilaiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | katolilaisessa | katolilaisissa |
elatiivi | katolilaisesta | katolilaisista |
illatiivi | katolilaiseen | katolilaisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | katolilaisella | katolilaisilla |
ablatiivi | katolilaiselta | katolilaisilta |
allatiivi | katolilaiselle | katolilaisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | katolilaisena (katolilaisna) |
katolilaisina |
translatiivi | katolilaiseksi | katolilaisiksi |
abessiivi | katolilaisetta | katolilaisitta |
instruktiivi | – | katolilaisin |
komitatiivi | – | katolilaisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | katolilaise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
katolilais- |
Etymologia
muokkaa-lainen-johtimella latinan sanasta catholicus < kreikan καθολικην (katholikein) 'yleinen'
Käännökset
muokkaa1. suurimman kristillisen kirkkokunnan, katolisen kirkon, jäsen; katolista oppia noudattava henkilö
Liittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- katolilainen Kielitoimiston sanakirjassa