SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

kattila (12)[1]

  1. ruoanlaitossa käytettävä kannellinen keittoastia, joka sopii keittolevylle tai liedelle
  2. höyrykattila
  3. lämpökattila

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈkɑt̪t̪ilɑ/
  • tavutus: kat‧ti‧la

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kattila kattilat
genetiivi kattilan kattiloiden
kattiloitten
(kattilain)
partitiivi kattilaa kattiloita
akkusatiivi kattila;
kattilan
kattilat
sisäpaikallissijat
inessiivi kattilassa kattiloissa
elatiivi kattilasta kattiloista
illatiivi kattilaan kattiloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kattilalla kattiloilla
ablatiivi kattilalta kattiloilta
allatiivi kattilalle kattiloille
muut sijamuodot
essiivi kattilana kattiloina
translatiivi kattilaksi kattiloiksi
abessiivi kattilatta kattiloitta
instruktiivi kattiloin
komitatiivi kattiloine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

todennäköisesti germaaninen laina < latinan catīllus ’kulho, malja’[2]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

alumiinikattila, emalikattila, halkokattila, haudekattila, hiilikattla, hornankattila, höyrykattila, kattilahuone, kattilakivi, kattilalaakso, kerroskattila, keskuslämmityskattila, kippikattila, lämpökattila, noidankattila, painekattila, perunakattila, rasvakattila, sellukattila, teräskattila, vesikattila

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • kattila Kielitoimiston sanakirjassa

ViitteetMuokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12
  2. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.