kattotiili
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakattotiili (26)
- kaarevaprofiilinen, usein betonista valmistettu tiili, joilla katetaan rakennuksen katto
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑt̪ːoˌt̪iːli/
- tavutus: kat‧to‧tii‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kattotiili | kattotiilet |
genetiivi | kattotiilen | kattotiilten kattotiilien |
partitiivi | kattotiiltä | kattotiiliä |
akkusatiivi | kattotiili; kattotiilen |
kattotiilet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kattotiilessä | kattotiilissä |
elatiivi | kattotiilestä | kattotiilistä |
illatiivi | kattotiileen | kattotiiliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kattotiilellä | kattotiilillä |
ablatiivi | kattotiileltä | kattotiililtä |
allatiivi | kattotiilelle | kattotiilille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kattotiilenä | kattotiilinä |
translatiivi | kattotiileksi | kattotiiliksi |
abessiivi | kattotiilettä | kattotiilittä |
instruktiivi | – | kattotiilin |
komitatiivi | – | kattotiiline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kattotiile- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kattotiil- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. kaarevaprofiilinen, usein betonista valmistettu tiili, joilla katetaan rakennuksen katto
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- kattotiili Kielitoimiston sanakirjassa