kaulitseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaulitseminen (38)
- teonnimi verbistä kaulita
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaulitseminen | kaulitsemiset |
| genetiivi | kaulitsemisen | kaulitsemisten kaulitsemisien |
| partitiivi | kaulitsemista | kaulitsemisia |
| akkusatiivi | kaulitseminen; kaulitsemisen |
kaulitsemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaulitsemisessa | kaulitsemisissa |
| elatiivi | kaulitsemisesta | kaulitsemisista |
| illatiivi | kaulitsemiseen | kaulitsemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaulitsemisella | kaulitsemisilla |
| ablatiivi | kaulitsemiselta | kaulitsemisilta |
| allatiivi | kaulitsemiselle | kaulitsemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaulitsemisena (kaulitsemisna) |
kaulitsemisina |
| translatiivi | kaulitsemiseksi | kaulitsemisiksi |
| abessiivi | kaulitsemisetta | kaulitsemisitta |
| instruktiivi | – | kaulitsemisin |
| komitatiivi | – | kaulitsemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaulitsemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaulitsemis- | |