Substantiivi

muokkaa

kaunaisuus (40)

  1. se, että on kaunainen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkɑu̯nɑi̯suːs/
  • tavutus: kau‧nai‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaunaisuus kaunaisuudet
genetiivi kaunaisuuden kaunaisuuksien
partitiivi kaunaisuutta kaunaisuuksia
akkusatiivi kaunaisuus;
kaunaisuuden
kaunaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaunaisuudessa kaunaisuuksissa
elatiivi kaunaisuudesta kaunaisuuksista
illatiivi kaunaisuuteen kaunaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaunaisuudella kaunaisuuksilla
ablatiivi kaunaisuudelta kaunaisuuksilta
allatiivi kaunaisuudelle kaunaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kaunaisuutena kaunaisuuksina
translatiivi kaunaisuudeksi kaunaisuuksiksi
abessiivi kaunaisuudetta kaunaisuuksitta
instruktiivi kaunaisuuksin
komitatiivi kaunaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaunaisuude-
vahva vartalo kaunaisuute-
konsonantti-
vartalo
kaunaisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan kaunainen vartalosta kaunais- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa