kaunistelu

Suomi

Substantiivi

kaunistelu (2)

kaunisteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑu̯nisˌt̪elu/
tavutus: kau‧nis‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaunistelu	kaunistelut
genetiivi	kaunistelun	kaunistelujen kaunisteluiden kaunisteluitten
partitiivi	kaunistelua	kaunisteluita kaunisteluja
akkusatiivi	kaunistelu; kaunistelun	kaunistelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaunistelussa	kaunisteluissa
elatiivi	kaunistelusta	kaunisteluista
illatiivi	kaunisteluun	kaunisteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaunistelulla	kaunisteluilla
ablatiivi	kaunistelulta	kaunisteluilta
allatiivi	kaunistelulle	kaunisteluille
muut sijamuodot
essiivi	kaunisteluna	kaunisteluina
translatiivi	kaunisteluksi	kaunisteluiksi
abessiivi	kaunistelutta	kaunisteluitta
instruktiivi	–	kaunisteluin
komitatiivi	–	kaunisteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	kaunistelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi kaunistella (vokaalivartalo kaunistel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. kaunisteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kaunistelu Kielitoimiston sanakirjassa