kaunistuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakaunistuminen (38)
- teonnimi verbistä kaunistua
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaunistuminen | kaunistumiset |
| genetiivi | kaunistumisen | kaunistumisten kaunistumisien |
| partitiivi | kaunistumista | kaunistumisia |
| akkusatiivi | kaunistuminen; kaunistumisen |
kaunistumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaunistumisessa | kaunistumisissa |
| elatiivi | kaunistumisesta | kaunistumisista |
| illatiivi | kaunistumiseen | kaunistumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaunistumisella | kaunistumisilla |
| ablatiivi | kaunistumiselta | kaunistumisilta |
| allatiivi | kaunistumiselle | kaunistumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaunistumisena (kaunistumisna) |
kaunistumisina |
| translatiivi | kaunistumiseksi | kaunistumisiksi |
| abessiivi | kaunistumisetta | kaunistumisitta |
| instruktiivi | – | kaunistumisin |
| komitatiivi | – | kaunistumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaunistumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaunistumis- | |