kaunokki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- mikä tahansa kaunokkien suvun (Centaurea) kasvi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑu̯nokːi/
- tavutus: kau‧nok‧ki
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaunokki | kaunokit |
genetiivi | kaunokin | kaunokkien (kaunokkein) |
partitiivi | kaunokkia | kaunokkeja |
akkusatiivi | kaunokki; kaunokin |
kaunokit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaunokissa | kaunokeissa |
elatiivi | kaunokista | kaunokeista |
illatiivi | kaunokkiin | kaunokkeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaunokilla | kaunokeilla |
ablatiivi | kaunokilta | kaunokeilta |
allatiivi | kaunokille | kaunokeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaunokkina | kaunokkeina |
translatiivi | kaunokiksi | kaunokeiksi |
abessiivi | kaunokitta | kaunokeitta |
instruktiivi | – | kaunokein |
komitatiivi | – | kaunokkeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kaunoki- | |
vahva vartalo | kaunokki- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaahdekaunokki, karvaskaunokki, ruiskaunokki
Aiheesta muualla
muokkaa- kaunokki Kielitoimiston sanakirjassa