kauris
Katso myös: Kauris |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaakauris (41)
- joidenkin hirvieläinten peuraa pienempien tai vuohieläinten luonnonvaraisten lajien eläin
- pukin eli urosvuohen vanha rinnakkaisnimi
- (astrologia) eläinradan kymmenes horoskooppimerkki, joka vastaa väliä [270°, 300°) ekliptikaalista pituutta; Auringon ollessa tässä merkissä (22.12. – 19.1.) syntynyt henkilö
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑu̯ris/
- tavutus: kau‧ris
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kauris | kauriit |
genetiivi | kauriin | kauriiden kauriitten |
partitiivi | kaurista | kauriita |
akkusatiivi | kauris; kauriin |
kauriit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kauriissa | kauriissa |
elatiivi | kauriista | kauriista |
illatiivi | kauriiseen | kauriisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kauriilla | kauriilla |
ablatiivi | kauriilta | kauriilta |
allatiivi | kauriille | kauriille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kauriina | kauriina |
translatiivi | kauriiksi | kauriiksi |
abessiivi | kauriitta | kauriitta |
instruktiivi | – | kauriin |
komitatiivi | – | kauriine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kaurii- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kauris- |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. eläin
3. horoskooppi
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kauris Kielitoimiston sanakirjassa
Englanti
muokkaaSubstantiivi
muokkaakauris
- (taivutusmuoto) monikkomuoto sanasta kauri
Viitteet
muokkaa- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 358. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.