kavaluus

Suomi

Substantiivi

kavaluus (40)

se, että on kavala

Ääntäminen

IPA: /ˈkɑʋɑluːs/
tavutus: ka‧va‧luus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kavaluus	kavaluudet
genetiivi	kavaluuden	kavaluuksien
partitiivi	kavaluutta	kavaluuksia
akkusatiivi	kavaluus; kavaluuden	kavaluudet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kavaluudessa	kavaluuksissa
elatiivi	kavaluudesta	kavaluuksista
illatiivi	kavaluuteen	kavaluuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kavaluudella	kavaluuksilla
ablatiivi	kavaluudelta	kavaluuksilta
allatiivi	kavaluudelle	kavaluuksille
muut sijamuodot
essiivi	kavaluutena	kavaluuksina
translatiivi	kavaluudeksi	kavaluuksiksi
abessiivi	kavaluudetta	kavaluuksitta
instruktiivi	–	kavaluuksin
komitatiivi	–	kavaluuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kavaluude-
vahva vartalo	kavaluute-
konsonantti- vartalo	kavaluut-

Etymologia

sanan kavala vartalosta kaval- ja suffiksista -uus

Käännökset

1. se, että on kavala

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

kavaluus Kielitoimiston sanakirjassa