Substantiivi

muokkaa

kehäraakki (5-A)

  1. kokenut, mutta parhaat päivänsä nähnyt nyrkkeilijä
  2. (kuvaannollisesti, halventava) jotakin toimintaa pitkään tehnyt, usein kovia kokenut henkilö, jonka ei katsota enää yltävän entiseen suoritustasoonsa
    Mikä on se maaginen ikäraja, jonka jälkeen kokenut konkari muuttuukin työhönottajien silmissä puolikuolleeksi kehäraakiksi, jonka hakemus arkistoidaan suoraan mappi ööhön? (tivi.fi)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈkehæˌrɑːkːi/
  • tavutus: ke‧hä‧raak‧ki

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kehäraakki kehäraakit
genetiivi kehäraakin kehäraakkien
(kehäraakkein)
partitiivi kehäraakkia kehäraakkeja
akkusatiivi kehäraakki;
kehäraakin
kehäraakit
sisäpaikallissijat
inessiivi kehäraakissa kehäraakeissa
elatiivi kehäraakista kehäraakeista
illatiivi kehäraakkiin kehäraakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kehäraakilla kehäraakeilla
ablatiivi kehäraakilta kehäraakeilta
allatiivi kehäraakille kehäraakeille
muut sijamuodot
essiivi kehäraakkina kehäraakkeina
translatiivi kehäraakiksi kehäraakeiksi
abessiivi kehäraakitta kehäraakeitta
instruktiivi kehäraakein
komitatiivi kehäraakkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kehäraaki-
vahva vartalo kehäraakki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista kehä ja raakki

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa